Varaudu kilpailukieltosopimuksia koskevaan lakimuutokseen

Teksti perustuu 13.11.2020 julkaistuun blogiin, jota on päivitetty 14.2.2022.

Hallitus antoi 12.11.2020 esityksen työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus suorittaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksen keston ajalta. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2022 lukien.

Muutoksen keskeinen sisältö

Työnantaja ja työntekijä voivat lakimuutoksen jälkeenkin sopia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukieltosopimuksesta. Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä kuten tähänkin asti.

Jatkossa työnantajan pitää maksaa korvausta työsuhteen jälkeiseltä kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Korvauksen määrä on sidoksissa työntekijän palkkaan ja kilpailukiellon kestoon:

• Enintään kuuden kuukauden mittaisessa kilpailukieltosopimuksessa korvaus on 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajalta.
• Yli kuuden kuukauden mittaisessa kilpailukieltosopimuksessa korvaus on 60 % työntekijän palkasta.

Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattamalla irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Enintään kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa irtisanomisaika on aina vähintään kaksi kuukautta.

Työnantajan yksipuolinen oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus lakkaa sen jälkeen, kun työsuhteen irtisanomista tai päättämistä koskeva ilmoitus on annettu.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimukseen ei tällöin liity korvausvelvollisuutta.

Muutoksen aikataulu

Lakimuutos on tullut voimaan 1.1.2022 alkaen.

Ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan yhden vuoden siirtymäaikaa eli uusi sääntely tulee koskemaan niitä vasta, kun lakimuutoksen voimaantulosta on kulunut yksi vuosi. Jos vanhan kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika ehtii päättyä siirtymäajan kuluessa, korvausvelvollisuutta rajoitusajalta ei ole, ellei sellaisesta ole nimenomaisesti sovittu. Yhden vuoden siirtymäajan kuluessa työnantajalla on myös oikeus irtisanoa ennen lain voimaantuloa tehty kilpailukieltosopimus yksipuolisesti ilman irtisanomisaikaa.

Muutokseen varautuminen

Rekrytoinnissa on arvioitava tapauskohtaisesti, onko kilpailukieltosopimuksen solminen perusteltua ja tarpeellista. Kilpailukieltosopimusta tulee harkita suhteessa aiheutuviin kustannuksiin.

Työnantajalla on mahdollisuus yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltosopimus ja samalla lakkauttaa siihen liittyvä korvausvelvollisuus. On selvitettävä työntekijät, joiden kanssa kilpailukieltosopimuksesta on jo sovittu ja irtisanottava ne kilpailukieltosopimukset, joihin sitoutuminen ei ole kannattavaa.

Lakimuutoksen takia on suositeltavaa harkita työsopimusten päivittämistä henkilöstön kanssa etenkin, jos palveluksessa on useita työntekijöitä, joiden kanssa on sovittu kilpailukieltoa koskevasta ehdosta. Henkilöstöllä olisi hyvä olla työsopimukset, joissa ei ole työnantajan irtisanomia sopimusehtoja.

Mikäli työsopimuksia ei uusita ja sopimuspohjiin jää irtisanottuja kilpailukieltoehtoja, työntekijä voi mahdollisesti pitkänkin ajan kuluessa vaatia työsopimuksessa olevan kilpailukiellon perusteella työnantajalta korvausta. Näyttötaakka kilpailukieltoehdon irtisanomisesta olisi tällöin työnantajalla.

Kilpailukieltosopimusten lakkauttamisen yhteydessä kannattaa arvioida, onko muista työsuhteen päättymiseen liittyvistä ehdoista sovittu henkilöstön kanssa riittävällä tavalla. Työnantajan näkökulmasta työsopimuksessa voi olla tarkoituksenmukaista sopia esimerkiksi lakisääteistä laajemmasta salassapitovelvoitteesta, immateriaalioikeuksista sekä velvollisuudesta palauttaa työhön liittyvät asiakirjat ja muu työnantajan omaisuus työsuhteen päättyessä.

Avustamme tarvittaessa asiaan liittyvissä tarpeissa, olethan yhteydessä!