Työ- ja johtajasopimukset
Työsopimus voidaan solmia suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Koska suulliseen työsopimukseen voi helposti liittyä epäselvyyksiä ja näyttöongelmia, suosittelemme aina kirjallisen työsopimuksen solmimista.
Työnantajalla voi olla käytössään huolellisesti laadittu työsopimusmalli, jota käytetään mahdollisimman pienin muokkauksin kaikille työntekijöille. Tällä tavoin työnantaja varmistaa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun ja sopimushallinta on helpompaa. Malleissa on kuitenkin hyvä huomata, että toisen työnantajan malli ei välttämättä sovellu omaan käyttöön. Työsopimuksen sisältöön vaikuttavat muun muassa työnantajan toimiala, koko ja työn luonne.
On myös hyvä muistaa, että vaikka kirjallista työsopimusta ei olisi, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, kuten työajasta ja työntekopaikasta. Tiedonantovelvollisuus koskee toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ja yli kuukauden kestäviä määräaikaisia työsuhteita. Vuokratyössä selvitys pitää antaa työntekijän pyynnöstä kuukautta lyhyemmissäkin työsuhteissa.
Työsopimus voidaan sopia olemaan voimassa toistaiseksi (vakituinen) tai määräajan. Työnantajan aloitteesta tehtävälle määräaikaiselle työsopimukselle pitää aina olla perusteltu syy, kuten sijaisuus tai jokin tietty projekti. Erityisen huolellinen on oltava, jos määräaikaisia työsopimuksia tehdään useita peräkkäin. Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Avustamme asiakkaitamme määräaikaisuuden perusteen arvioinnissa ja määräaikaisen työsopimuksen muotoilussa.
Avustamme asiakkaitamme työsopimusten laadinnassa ja autamme yritystä räätälöimään työsopimuksen, joka soveltuu parhaiten juuri sen tarpeisiin.
Johtavassa asemassa olevan työntekijän kanssa tehdään usein työsopimus, jota nimitetään johtajasopimukseksi. Johtaja on lähtökohtaisesti työntekijäasemassa, jolloin pakottava työlainsäädäntö soveltuu. Poikkeuksena ovat johtajat, joiden asema työnantajayrityksessä on esimerkiksi omistajuuden tai yrityksen toimielimeen kuulumisen vuoksi niin itsenäinen, ettei heidän katsota työskentelevän työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Johtajan työoikeudellisen aseman arviointi on tehtävä aina tapauskohtaisesti.
Kokonaan oma lukunsa on yrityksen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ei ole lähtökohtaisesti työsuhteessa, jolloin työlainsäädäntö ei sovellu, ellei toisin ole erikseen sovittu. Poikkeuksia kuitenkin on muun muassa yritysmuodosta riippuen. Toimitusjohtajan aseman vuoksi työskentelyn ehdot on syytä sopia tarkasti kirjallisessa sopimuksessa.
Johtajasopimus (ja toimitusjohtajasopimus) eroaa tavallisesta työsopimuksesta usein esimerkiksi seuraavien ehtojen osalta:
työaika – johtaja ei välttämättä ole työaikalain soveltamisalan piirissä, jolloin laki ei ilman eri sopimusta sovellu
palkkaus – johtajan palkka muodostuu usein peruspalkasta ja erilaisista kannustinpalkkioista, kuten tulospalkkiosta
matkustaminen ja edustaminen – johtajan tehtäviin usein kuuluu matkustamista ja edustamista, jolloin tällaisten kulujen korvaamisesta on hyvä sopia erikseen
salassapito-, kilpailukielto- ja/tai houkuttelukieltoehdot – erityisesti kilpailukielto liittyy tyypillisesti johtajasopimukseen
erokorvaus – johtajasopimukseen sisältyy melko usein erokorvauslauseke, joka oikeuttaa johtajan saamaan tietyn erokorvauksen, jos yhtiö irtisanoo hänet
riidan ratkaisu – johtajasopimuksessa riidat sovitaan usein ratkaistavaksi yleisen tuomioistuimen sijaan välimiesmenettelyssä
Avustamme asiakkaitamme johtajasopimuksen ehtojen neuvotteluissa ja sopimusehtojen laadinnassa siten, että ne vastaavat asiakkaamme tarpeita, tarkoitusta ja etuja mahdollisimman hyvin. Huolellisesti laadittu johtajasopimus on niin yrityksen kuin johtajan etu. Turhat riidat vältetään usein, kun tärkeistä asioista on neuvoteltu ja ne on selkeästi kirjattu sopimukseen. Jos erimielisyystilanteita on jo ehtinyt syntyä, tuemme asiakkaitamme mahdollisimman edullisen sovintoratkaisun neuvottelemisessa tai avustamme tarvittaessa erillisessä riitaprosessissa.