Työaika ja vuosiloma

Konsultoimme asiakkaittamme työaikaan ja vuosilomaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaidemme haasteet liittyvät työajan osalta usein työajan soveltumiseen, työajan järjestämiseen ja ylitöihin. Vuosiloman osalta haasteena ovat usein vuosiloman sijoittamiseen, vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen liittyvät kysymykset. Molemmat lait perustuvat EU-direktiiviin, mistä syystä myös direktiivit ja Euroopan tuomioistuimen oikeuskäytäntö on otettava huomioon säännöksiä tulkittaessa.

Työaikalakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin työntekijöihin. Laissa on kuitenkin lueteltu tiettyjä poikkeuksia, joihin lakia ei sovelleta, kuten johtavassa asemassa olevat ja kotona työskentelevät työntekijät. Poikkeuksiin liittyy kuitenkin useita erityisiä edellytyksiä, joiden täyttymisen arvioimme yhdessä asiakkaan kanssa. On työsuhteen molempien osapuolien etu, että työaikalain soveltuvuus on selvitetty ennen työsuhteen alkamista.

Työaikalaki tarjoaa vain vähän joustoa työajan järjestelyihin. Säännökset ovat suurelta osin pakottavaa oikeutta ja sopimismahdollisuuksia on rajattu. Työehtosopimuksella voidaan poiketa lain säännöksistä joustavammin, mutta jos soveltuvaa työehtosopimusta ei ole, työaikalaista voidaan poiketa työntekijän ja työnantajan sopimuksella vain tiettyjen säännösten osalta. Esimerkiksi liukuvasta työajasta työntekijä ja työnantaja voivat sopia laissa säädetyin tavoin.

Työaikalain mukaan ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä lakisääteisen säännöllisen työajan ylittävä työ. Päivittäin ylityötä kertyy kahdeksan työtunnin jälkeen ja viikoittaista ylityötä 40 työtunnin jälkeen. Työaikalaissa on määräykset myös ylityöstä maksettavasta korvauksesta ja ylityön enimmäismääristä.

Myös vuosilomalaki on suurelta osin pakottavaa oikeutta. Vuosilomalaki sisältää säännökset muun muassa vuosiloman kertymisestä, vuosiloman antamisesta ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen maksamisesta. Vuosiloman sijoittamisessa työnantajan on kuultava työntekijää ja pyrittävä sopimaan loman ajankohta. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja voi määrätä loman ajankohdan kuitenkin tietyin rajoituksin. Esimerkiksi 24 lomapäivää on lähtökohtaisesti sijoitettava lomakaudelle, joka on aika toukokuusta syyskuulle.

Työnantajalla on työsuojelullinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä pitää vuosilomaa ja että vähintään 12 päivää pidetään yhdenjaksoisesti. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan sopia vain laissa säädetyin tavoin. Jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa tai sen aikana, vuosilomaa voidaan tietyin edellytyksin työntekijän pyynnöstä siirtää.

Työaikaan ja vuosilomaan liittyy monenlaisia haasteita ja erimielisyystilanteita tulee helposti. Avustamme asiakkaitamme kirjaamaan selvät ja yksiselitteiset ehdot jo työsopimukseen. Konsultoimme myös työaikaan ja vuosilomaan liittyvien ohjeistusten ja sopimusten laadinnassa. Mahdollisissa erimielisyystilanteissa avustamme asiakastamme neuvottelemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ratkaisun ja toimimme tarvittaessa asiakkaan asiamiehenä erimielisyyttä koskevassa oikeudenkäynnissä.